It's about feeling more comfortable with yourself
Peliriippuvuus ei kosketa vain pelaajaa itseään – se heijastuu voimakkaasti koko lähipiiriin. Kun säännöllinen pelaaminen muuttuu hallitsemattomaksi addiktioksi, perheenjäsenet ja läheiset joutuvat kantamaan psykologista taakkaa, joka usein jää yhteiskunnallisessa keskustelussa varjoon. Tämä kuormitus voi olla yhtä tuhoisa kuin itse riippuvuus.
Suomessa peliongelmat koskettavat arviolta 2-3 prosenttia aikuisväestöstä, mutta jokaisen ongelmapelaajan taustalla on keskimäärin 5-10 läheistä, jotka kärsivät tilanteesta. Oli kyse sitten perinteisistä kasinoista tai verkkopelaamisesta, kuten moana casino -tyyppisillä alustoilla, vaikutukset läheisiin ovat samankaltaisia ja vakavia. Psykologinen kuormitus ilmenee monin tavoin: ahdistuksena, masennuksena, syyllisyyden tunteina ja jatkuvana huolena.
Peliriippuvuuden taloudelliset seuraukset luovat läheisille jatkuvan stressin tilan. Kun perheen tulot katoavat pelaamiseen, puoliso joutuu usein ottamaan yksin vastuun kaikista menoista. Tämä ei tarkoita vain laskujen maksamista, vaan myös jatkuvaa pelkoa siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Tutkimukset osoittavat, että peliriippuvaisen läheisillä esiintyy merkittävästi enemmän stressiperäisiä oireita kuin kontrolliryhmiä. Unihäiriöt, päänsärky ja sydänoireet ovat yleisiä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset, jotka eivät ymmärrä tilannetta mutta aistivat perheen jännitteen.
Käytännön vinkki: Pidä erillinen tili, johon peliriippuvainen ei pääse käsiksi. Tämä antaa turvallisuuden tunteen ja mahdollistaa perheen perustarpeiden turvaamisen. Älä kuitenkaan piilota tilannetta kokonaan – avoin kommunikaatio on avain paranemiseen.
Taloudellinen epävarmuus johtaa usein sosiaaliseen eristäytymiseen. Läheiset häpeävät tilannetta ja vetäytyvät ystävien ja sukulaisten seurasta. Tämä eristäytyminen pahentaa psykologista kuormitusta entisestään, kun tukiverkosto kapenee juuri silloin, kun sitä eniten tarvittaisiin.
Peliriippuvuus tuhoaa perheen sisäisen luottamuksen systemaattisesti. Läheiset joutuvat jatkuvasti epäilemään pelaajan sanoja ja tekoja. Onko hän todella töissä vai pelaamassa? Ovatko rahat todella menneet ruokaostoksiin vai kasinoon? Tämä jatkuva epäily kuluttaa läheisten henkisiä voimavaroja.
Suomalainen tutkimus paljasti, että peliriippuvaisen puolisoista 78 prosenttia kärsii ahdistuneisuudesta ja 65 prosenttia masennusoireista. Syyllisyyden tunteet ovat erityisen vahvoja – läheiset syyttävät itseään siitä, etteivät osanneet estää riippuvuuden kehittymistä tai auttaa pelaajaa ajoissa.
Tunne-elämän heilahtelut ovat arkipäivää. Toivo ja epätoivo vuorottelevat sen mukaan, miten pelaaja voi kulloinkin. Hyvät päivät saavat uskomaan, että pahin on ohi, mutta retkahdukset syöksevät takaisin syvään epätoivoon. Tämä emotionaalinen vuoristorata on äärimmäisen kuluttavaa.
Käytännön vinkki: Liity vertaistukiryhmään tai ota yhteyttä Peluuriin. Kokemusten jakaminen muiden samassa tilanteessa olevien kanssa auttaa ymmärtämään, ettei tilanne ole oma syy. Ammatillinen tuki on usein välttämätöntä toipumisprosessissa.
Peliriippuvaisen perheessä kasvavat lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. He joutuvat todistamaan vanhempiensa riitoja, taloudellista ahdinkoa ja emotionaalista epävakautta ymmärtämättä täysin syitä. Tämä voi johtaa pitkäaikaisiin psykologisiin vaikutuksiin, jotka ulottuvat aikuisuuteen asti.
Lapset kehittävät usein sopeutumismekanismeja, jotka voivat olla haitallisia. He saattavat ottaa liikaa vastuuta perheen hyvinvoinnista, tulla liian aikuismaisiksi tai päinvastoin, regressoida nuorempaan kehitysvaiheeseen. Koulumenestys kärsii usein, kun kotona vallitsee jatkuva stressi.
Tutkimukset osoittavat, että peliriippuvaisen perheessä kasvaneilla lapsilla on suurempi riski kehittää itse addiktioita myöhemmin elämässään. He oppivat näkemään pelaamisen normaalina tapana käsitellä stressiä ja ongelmia. Tämä sukupolvien välinen riippuvuuden kierre on yksi peliriippuvuuden vakavimmista seurauksista.
Käytännön vinkki: Varmista, että lapsilla on turvallisia aikuisia, joiden kanssa he voivat puhua tunteistaan. Koulu-psykologi, sukulainen tai perheen ystävä voi toimia tärkeänä tukena. Älä yritä suojella lapsia täysin todellisuudelta, vaan selitä tilanne ikätasoisesti.
Erityisen tärkeää on tunnistaa lasten stressioireet ajoissa. Unettomuus, aggressiivisuus, vetäytyminen tai kouluvaikeudet voivat olla merkkejä siitä, että lapsi tarvitsee ammatillista tukea tilanteen käsittelyyn.
Peliriippuvuudesta toipuminen on pitkä prosessi, joka vaatii koko perheen sitoutumista. Läheiset tarvitsevat yhtä paljon tukea ja hoitoa kuin pelaaja itse. On tärkeää ymmärtää, että oma hyvinvointi ei ole itsekkyyttä – se on edellytys sille, että voi auttaa muita.
Ensimmäinen askel on myöntää tilanteen vakavuus ja hakea apua. Suomessa on tarjolla monia tukipalveluja, kuten Peluuri ry:n palvelut, A-klinikoiden päihdepalvelut ja terapia-avun. Myös vertaistuki on korvaamatonta – muiden samassa tilanteessa olevien kokemusten kuuleminen auttaa ymmärtämään, että toipuminen on mahdollista.
Oman jaksamisen huolehtiminen on kriittistä. Säännöllinen liikunta, riittävä uni ja terveellinen ruokavalio tukevat psyykkistä hyvinvointia. On tärkeää säilyttää omia harrastuksia ja sosiaalisia suhteita, vaikka peliriippuvuus pyrkisi hallitsemaan koko elämää. Muista, että et ole vastuussa toisen ihmisen valinnoista, vaan voit vain tukea häntä toipumisessa.
